Mä tein sen taas. Lankesin. Siihen samaan miehen kuvatukseen.   Kallellaan hurmaaviin kusipäihin. Tiedän.

Revin haavan auki omin käsin.

Kun olisi pitänyt kääntää pää, katsoin suoraan päin. Kun olisi pitänyt lyödä, halasin. Kun olisi pitänyt päästää irti, pidin kiinni lujempaa. Kun olisi pitänyt lähteä yksin kotiin, en lähtenyt yksin.

En kadu mitään.

Tyhjä olo.

Miks mä aina ihastun niihin, jotka ei sitten välitä musta ollenkaan?

Helvettiin kaikki miehet, kuka niitä tarvitsee.