Mä olen aina kammoksunut mun synttäripäivää, päivää, jolloin mulla on ollut aina jotenkin vaivaantunut olo. Mä haluaisin, että kaikki muistaa mun synttärit ja onnittelee ja joku joskus yllättäiskin... Kuitenkin vain muutama muistaa, tai voi olla, että muistaa moni muukin, mutta onnittelut eivät löydä perille. Ja toisaalta taas eihän vanheneminen koskaan kivaa ole, ei se ollut edes silloin, kun täytti 18, ei ainakaan minulle.

Pienenä muistan mummin kieltäneen kailottamasta omaa synttäripäivää kaikille, jostain ymmärtämättömästä syystä, se ei vaan kai ollut hänen mielestä kohteliasta käytöstä? Kerran, kun puhuin jonkun vanhan, minulle tuntemattoman tädin kanssa puhelimessa, en voinut olla kertomatta, että minulla oli synttärit silloin, vaan töksäytin sen noin vaan ja sitten hävetti, kun mummi oli ihan vieressä toisessa huoneessa ja olihan se sanonut, että ei niin sovi tehdä.

Miksi mä mietin tällaista ja miksi tuokin juttu on jäänyt mieleen?

Mä tein historiaa tänä vuonna, mulla oli oikeasti kiva synttäripäivä ja synttärit tuntui jatkuvan koko viikonlopun. "Virallisena" päivänä mä kävin kaverin luona, joka tekee aina mun olon ihanan rauhalliseksi. Illalla juhlistin vanhenemistani parhaan ystäväni kanssa juustokakulla ja skumpalla. Minua ei edes haitannut, että päädyimme paikalliseen teinihelvettiin baariin illan päätteeksi.

Seuraavana päivänä ostin itselleni "myöhästyneeksi synttärilahjaksi" talvikengät, jotka sopivat hameen kanssa käytettäviksi. Menimme porukalla syömään synttärieni kunniaksi ja veli maksoi minun tilauksen. Sain monta onnitteluhalausta ja ihmekkös tuo, kun näytinkin niin vetävältä ;) Baarikierros kattoi neljä paikkaa, joka sopi minulle, kun tylsistyn muuten niin nopeasti, tanssimista ja lisää halauksia. Ja illan viimeinen hidaskin tuli tanssittua tutussa seurassa.

Ihmettelen itse ja varmasti ihmettelee moni muukin, miten minä noin hyvällä tuulella olin. Niin piristävää välillä hymyilläkin ihan vaan ilman mitään sen kummempaa syytä. Onnellisuus koostuu pienistä paloista. Ja hienoa on huomata nauttivansa pienistä iloista. Ja ehkä se yksi numero lisää ikäänkin vaikuttaa, olenko minä sittenkin kasvanut?

Alkaneen oman henkilökohtaisen vuoden teemana on ehdottomasti uudet asiat ja asioiden tekeminen toisella tavalla. Miksi kangistua kaavoihin, kun niin paljon on näkemättä ja kokematta. Nyt rikotaan rajoja ja etsitään uusia juttuja. Astrologisesti uusi vuoteni on vaa'an vuosi, jonka mukaan mm. parisuhde asiat korostuvat, jaa-a, mitäköhän tuohon sanoisi. Tällä hetkellä ihan tyytyväinen yksinäisenä sutena olemiseen kuitenkin :)

Ready to Rock'n Roll?